Harva nykynuori vetää suurta linjaa populaarikulttuurin ja poliittisen vaikuttamisen yhteydestä. Nuorison voima on tiedostettu hyvin 1950-1960-luvuilta alkaen.
Yhdysvaltoja ohjasi toisen maailmansodan jälkeen uuden laman pelko. Lentokoneteollisuutta ei ajettu suoraan alas. USA:n teollisuus siirtyi osittain sotateollisuudesta siviilituotantoon.
Me tunnemme Yhdysvallat erityisesti 1950-luvulla syntyneestä nuorisomuodista. Siihen kuului nopeaa vaurastumista. Nuoret pukeutuivat muodikkaasta. He kykenivät hankkimaan itselleen hienoja autoja suhteellisen helpolla. Samaan aikaan Yhdysvallat alkoi markkinoida omaa elämäntapaansa ympäri maailmaa.
Kulutuskulttuuri aseena kommunismin uhkaa vastaan
Kommunistinen propaganda kuvasi Yhdysvallat rotusortoa harjoittavaksi maaksi. Sivistyneet eurooppalaiset mielsivät Yhdysvallat mafiasotien maaksi. 
Näistä mielikuvista oli pyrittävä eroon. Yhdysvaltojen myönteisillä puolilla oli vetovoimaa. Materiaalisesti ahkerat amerikkalaiset olivat yhtäkkiä saavuttaneet merkittävän aseman maailmassa. Syynä osin sodan tuomat taloudelliset impulssit sillä suunnalla ja samaan aikaan perinteiset kilpailijat Euroopan suunnalla olivat sodan uuvuttamia ja myöskin osin raunioiksi pommitettuina.
Kilpailu eurooppalaisten sieluista kuumeni 1950-luvulla. Neuvostoliitto laukaisi Sputnik-raketin, joka symbolisoi strategista etulyöntiasemaa. Yhdysvalloilla oli vahvat ilmavoimta ja sitä kautta kyky iskeä atomiaseella Neuvostoliiton kimppuun. Mannertenvälisen ohjuksen – josta sputnik kertoi vihkiytyneille – muutti asetelmaa. Se oli tietynlainen takaisku.
Eisenhoverin noustua presidentiksi vuonna 1953 oli aloitettu ns. vyöryttämään Neuvostoliittoa takaisin itä-Euroopan alueelta. Tämäkin tyssäsi siihen, että asiasta innostuneet unkarilaiset tekivät kansannousun, joka murskattiin Neuvostoliiton toimesta. Realismi iski vasten kasvoja.
Näihin aikoihin tiedustelutietoihin pohjaten tiedettiin, että amerikkalainen kulutuskulttuuri herätti sympatiaa itäisenkin Euroopan alueella. Amerikassa esitettiin kylmä sota siinä käänteessä jopa sukkahoususotana.
Kilpailtakoon tavallisten ihmisten mukavuutta parantavien hyödykkeiden määrässä
Yhdysvallat menetti siis ensin ydinasemonopolin ja sitten Neuvostoliitto sai etulyöntiaseman mannertenvälisten ohjusten suhteen. Tässä käänteessä Yhdysvallat alkoi ajaa sellaista näkemystä, että miksi kilpaillaan aseiden ja vastaavien määrässä. Miksei kilpailla siitä kenellä on enemmän kansalaisia hyödyttäviä kulutushyödykkeitä.
Suomalaiset olivat suurin pirtein itä-Euroopan tasoa siihen aikaan. Yhdysvalloissa ihmisillä oli mikroaaltouuneja ja väritelevisoita. Suomessa sellaisia alkoi esiintyä enemmän vasta 1970-80-luvuilla.
Kiinalaisten materialismi odottaa oven takana
Madonna lauloi 1980-luvulla olevansa materialistinen tyttö. Yhdysvallat pullisteli niihin aikoihin sillä. Japanilaisten nousu uhkasi siihen aikaan amerikkalaisten itsetuntoa. Kylmän sodan voitto sai USA:n kokemaan olevansa kulttuurisesti ylivertainen maailmassa.
Tänä päivänä olemme tottuneet siihen, että kaikenlainen tuotanto on siirtynyt 
Kiinaan. Yhdysvallat ei enää kilpaile korkeimpien pilvenpiirtäjien kategorioissa. Materialismi ei enää ole mikään vahvuus amerikkalaisilla. Kun ajattelee mitä tapahtui 1950-luvulla. USA halusi herätellä sitä, että kilpaillaan ihmisten kulutusmahdollisuuksien parantamisen suhteen. Nyt eletään taas asevarustelun kierteessä. Kiina alkaa olla suurvalta, jolla on resursseja tuottaa rauhanomaisia parannuksia ihmisten elinoloihin jopa Arfikassa. Suomalaisia länsiaatteen ihmisiä kuvottaa kiinalainen Panda-diplomatia. Toisin kuin Neuvostolitto, joka rauhapuheistaan huolimatta hyökkäsiTsekkoslovakiaan ja Afghanistaniin, Kiina ei ole sellaiseen ryhtynyt. Tulevaisuudesta ei toki tiedetä.
Miten vaikuttaa sosiaalinen media?
Elämme koko ajan hektisemmässä maailmassa. Internet saa ihmiset maapallon peräkulmillakin haaveilemaan materiaalisista saavutuksista, joita tulee heidän ruutuihinsa muutamilla klikkauksilla. Tavallinen pulliainen voi kokea olevansa lähes julkkis. Pienet tapahtumat, kuten lapsen päästötodistus koetaan julkaistamisen arvoisiksi asioiksi.
Kylmän sodan lopun pop-idolit, kuten Madonna, ovat menettäneet parhaan teränsä. Tässä esimerkki pop-ikonin uusimmista mielialoista.
Vanhan liiton ihmiset, jotka osasivat rakentaa julkisuuskuvaansa entisessä mediakentässä ovat omissa pilvilinnoissaan ja tekevät jo oudon vaikutuksen sosiaalisessa mediassa antamillaan ulostuloilla.
