Naisten kokemat ahdistelut ovat tulleet tapetille viime aikoina. Me too- kampanjat ovat levinneet ympäri maailmaa. Kuuntelin erästä 65-vuotiasta miestä, joka koki joutuneensa avioliittojen kautta kaksi kertaa naisen 
tyhjentämäksi. Hänen mukaansa pitäisi perustaa me too- kampanja myös miesten heikkouksia taloudellisesti hyväksikäyttävien naisten paljastamiseksi.
Miehet ovat varmaan yhä edelleen kömpelöitä käsittelemään naisia. Toisaalta mitä voi sanoa naisista, jotka alituiseen seksualisoivat miehiä ja pitävät miehiä pelkkiä halujensa orjina. Taksikuljettajat törmäävät jatkuvasti siihen, että humalaiset naiset tiedustelevat, onko kuskilla isot suvunjatkovälineet. Jos siihen vitsailuun lähtee mukaan, on vaara joutua seksuaalisen ahdistelijan kirjoihin. Vaaran merkit on tunnistettava jo ajoissa. Mikäli nainen kokee laskun liian isoksi ja maksuvaihtoehdoista ei neuvotella saattaa kuski saada päälleen jonkun muun valituksen naisen taholta.
Turvallinen kotiinsaattelija
Muissa kulttuureissa naisen saattaa kotiin veli tai joku turvallinen läheinen. Suomessa taksikuskin pitäisi olla se turvallinen aikuinen, joka ajaa päihtyneen naisen kotiovelle. Mitä jos nainen on tanssinut ja flirttaillut koko illan ja on taksiin noustessaan latautunut eroottisest?. Pitääkö taksinkuljettajan palvella asiakasta ja ajatella hirsien sahaamista? Olisiko syytä löytää joku sukupuolineutraali katkaisija sisältään siihen tilanteeseen?
Suuri osa kuskeista soittaa tässä aikakaudessa poliisin paikalle hyvissä ajoin, ettei joudu itse epäiltyjen kirjoihin. Esimerkki uutisestä pienelläkin paikkakunnalla.
On epäkiitollinen tehtävä joutua pilaamaan naisen ilta lopullisesti. Pahimmillaan poliisi saa taltutella raivoa.
Sama
an aikaan saamme lukea uutisia Intiasta, jossa naiset joutuvat raiskatuiksi pahimmillaan jopa poikaystävän seurassa liikkuessaan. Siinä ei tarvitse edes antaa kiihottavia merkkejä ympäriinsä. Olemme pohjoismaissa tilanteessa, jossa naisten turvallinen baaritie alkaa olla vaikeammin toteutettavissa. Alkoholi saa lisäksi naisissa aikaan jonkinlaista prinsessa-syndroomaa.
Naiset haluavat bailata jätkämäisesti ja jopa liikkua yöaikaan vapaasti. On selvää, ettei heidän toiminnassaan ole kyse mistään vakavan suhteen etsimisestä. Kaikilla miehillä ei kulttuuritaustasta riippumatta ole tarvittavaa itsehillintää. Niinpä ikäviä kohtaamisia sattuu pohjolan öissä entistäkin herkemmin. Muuttuuko kulttuurinen käyttäytyminen ajan myötä? Aika näyttää.
