Kulttuuriin kuuluu joukko rituaaleja, jotka yhdistävät ihmisiä ja auttavat käsittelemään muutoksia elämän taitekohdissa. Rituaalit antavat tunteille yhteisiä, aikojen saatossa muodostuneita ilmenemistapoja, ja ovat ikään kuin tukena. Rituaalit voivat liittyä iloisiin ja onnellisiin elämänmuutoksiin, kuten avioliittoon tai oppilaitoksesta valmistumiseen, mutta ne ovat paikallaan myös surullisemmissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi kuoleman jälkeen järjestetyissä hautajaisissa.
Vakiintuneet rituaalit yhdistävät varsin erilaisista taustoista tulleita, erilaisin persoonin ja elämänkokemuksin varustettuja ihmisiä yhteisen asian äärelle. Ne luovat ilon ja surun osoittamiselle raameja, joiden puitteissa on turvallista iloita ja surra. Ihmisellä on kaipuu yhteyteen toisten kanssa erityisesti murroskohtien yhteydessä. Silloin introverteinkin ihminen kaipaa samaa: kokemusten jakamista muiden kanssa ja kohdatuksi tulemista.
Eri aikoina ja eri kulttuureissa vainajat on kuoleman jälkeen haudattu hyvin erilaisin menoin. Olennaista ei olekaan rakkaan muistamisen tapa kuoleman jälkeen, vaan se, että vainajia on kautta aikain haluttu muistaa osana surutyötä. Mikäli elämä jatkuisi menetyksen jälkeen ilman katkoksia samanlaisena arkena kuin ennen, jotakin tärkeää jäisi käsittelemättä. Jopa sodassa kuolleiden vainajien hautajaiset koetaan merkittäväksi järjestää siinäkin tapauksessa, että ruumista ei koskaan löytynyt.
Hautajaisjärjestelyt voivat kohduttaa
Kuolema on yleensä shokki siinäkin tapauksessa, että se olisi ollut odotettu. Hautajaisjärjestelyt saattavat tuntua raskailta erityisesti etukäteen ajateltuna, mutta monet ovat kokeneet ne myös eheyttäväksi prosessiksi. Hautajaisia valmistellessa joko yksin tai ammattilainen apuna hautaustoimisto helsinki, surun ja kaipauksen voi purkaa toimintaan sen sijaan että istuisi vain suruunsa ja kotiinsa käpertyneenä. Suomalaisessa kulttuurissa hautajaisjärjestelyitä on melko runsaasti.
Täytyy ensinnäkin selvittää, onko tehty hautaustestamenttia tai onko kuollut ilmaissut toiveitaan muulla tavalla. Mikäli näin on, toiveita olisi hyvä kunnioittaa mahdollisuuksien mukaan. On laadittava budjetti, sovittava seremonian ajankohdasta, hankittava hautapaikka, selvitettävä, kuka vainajan valmistelee ja kuljettaa ja niin edelleen. Jokainen muistilisitan pääkohdista sisältää vielä lukuisia pienempiä, hoidettavia asioita.
Olisi hyvä, että kukaan ei joutuisi valmistelemaan hautajaisia yksin. Jaetut valmistelut jakavat myös surua. Osan tai kaikki valmistelut voi myös ostaa hautaustoimistolta, Hautaustoimisto Helsinki on hyvä esimerkki tällaisesta täyden palvelun hautaustoimistosta. Ammattilaiset osaavat kohdata surevat läheiset hienotunteisesti ja lämmöllä. Silloin omaiset voivat myös luottaa siihen, että kaikki hoituu, kuten on sovittu.
Suruprosessi on pitkä
Sureminen alkaa suomalaisessa kulttuurissa kuolemasta ja hautajaiset merkitsevät suruprosessissa paljon. Ne ovat viimeinen palvelus kuolleelle rakkaalle ja tilaisuus hänen muistelemiseensa. Monet asiat, kuten kukkien ja hautapaikan valinta, suoritet
taan usein miettien, mistä vainaja olisi pitänyt.
Hautajaiset merkitsevät suruprosessissa paljon. Nykyään, kun yksilöllisyyttä korostetaan yhä enemmän, myös hautajaiset ovat kasvavassa määrin persoonalliset ja vainajansa näköiset. Nykyaikaisen hautaustoimiston, esimerkkinä Hautaustoimisto Helsinki, tuleekin osata mukautua monenlaisiin sellaisiin toiveisiin, joita ei ennen ollut.
Monelle tulee yllätyksenä se, että suurin suru saattaakin iskeä vasta hautajaisten jälkeen, kun kaikki järjestelyt on tehty ja seremonia on saatettu onnellisesti loppuun. Silloin ei enää ole mitään tekemistä, joten tyhjyys ja kaipaus voivat iskeä voimallisina riippumatta siitä, millainen maailmankuva surijalla on. Menetyksen kokeneet kertovat usein, että ensimmäinen vuosi kokonaisuudessaan on vaikein, kun jokainen vuodenaika ja juhlapyhä täytyy kokea ilman vainajaa. Sen jälkeen helpottaa. Aika auttaa, vaikka syvimmän surun hetkellä ei tunnukaan siltä.
