Seppo Heikinheimo ja oman käden kautta tapahtuva lopullinen ratkaisu

Suomi oli suurten patsaan kokoisten persoonien paikka 1980-luvulle asti. Eräs legendaarinen hahmo oli maamme kulttuuripiirien kiroama häirikkö Seppo Heikinheimo, joka sivalteli armottomasti taiteilijapiirien tekeleiden surkeaa laatua. Hahmon elämäntarinasta enenmmän.

On luonnollista, että kriitikko ei halua joutua kohtaamaan itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Ikääntymisen pelko ja elämän tarkoituksettomuuden kokeminen lienee painanut niskaan. Hän päätyi ratkaisuun, joka ei olisi ollut sopiva suurelle taiteilijalle. Kenties kriitikolle sellainen saattoi sopia.

Taiteilijapersoonille on tyypillistä pyrkiä löytämään ratkaisuja elämän probleemeihin. Vielä 1800-luvulla taiteilijoiden ja suurmiesten elämää voitiin todella tarkastella vasta kun heidän loppunsa oli tiedossa. Fredrik Suuren sanottiin olleen suuri kuolemansakin edessä. Hän huolehti alaistensa asioista loppuun asti. Lordi Mountbatten neuvoi nuorta prinssi Charlesia: ”lievitä tuskiasi auttamalla muita ihmisiä”. Nuoria jopa varoitettiin lukemasta sellaisten ihmisten teoksia, jotka itse päätyivät itsemurhaan.

Armokuolema: vastaus ikääntyvän väestön aiheuttamaan ongelmaan vai armon teko?

Viime aikoina Suomeenkin on virinnyt keskustelua siitä, että pitäisikö sallia armokuolema tai aktiivinen saattohoito, kuten avustettua itsemurhaa kauniimmin nimitetään. Monet kokevat, että on aika kuolla kun ei enää voi nauttia elämänsä aikana kiintymystä aiheuttaneista asioista ja kenties myös kivut alkavat pelottaa. Nuoremman väestön osalta asia saattaa näyttäytyä ongelmanratkaisulta. Vanhusväestö aiheuttaa taloudellista rasitetta, jolle pitäisi tehdä jotain. Yksi keino olisi juuri alkuun ”tarjota mahdollisuutta” armokuoleman valitsemiseen. Vähitellen sellaisen padon avaamien sitten saattaisi johtaa siihen, että vanhukset kokevat aikanaan, että ”olisi tehtävä se oikea teko – eli pyydettävä armokuolemaa”.

Elämme aikaa, jossa yksilö haluaa päättää tai kuvittelee voivansa päättää elämänsä kulusta. Sillä tavalla eletylle elämälle olisi siis vain luonnollista haluta myös olla oman kuolemansakin herra. Yhteiskunta on huolehtinut ihmisestä vauvasta vaariin ja siihen väliin ei ole tarjottu vastauksia haudan kysymyksiin, joutuu yhteiskunta tarjoamaan turvallisen ikuisen unen kansalaisilleen.

On mielenkiintoista havaita se, että erityisestientiset konservatiiviset ihmiset ovat nykyisin ns. valinnanvapauden kannalla. Konservatismissa oli kyse siitä, että tiedostettiin, että oltiin ikäänkuin edeltävän sukupolven harteilla.

Posts created 13

Related Posts

Begin typing your search term above and press enter to search. Press ESC to cancel.

Back To Top