Mistä pääsiäisen juuret tulevat?

Pääsiäinen on yksi suomalaisten odotetuimmista juhlista, erityisesti lasten keskuudessa, sillä pääsiäisviikolla kokoonnutaan yhteen syömään ja juomaan hyvin, sekä herkuttelemaan virpomisreissulta saatuja makeisia. Pääsiäinen osuu eri vuosina eri päiville ja pääsiäisen ajankohdan laskemiseksi onkin tunnettava sekä Kuun eri vaiheet, että sunnuntaipäivien ajankohdat kyseisenä vuonna. Vaikka laskenta kuulostaa monimutkaiselta, on pääsiäispäivän laskemiseen yksi varsin yksinkertainen neuvo: pääsiäispäivä on aina kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai.

Pääsiäisen historiaa

Moni meistä tietää, että pääsiäisen juuret yltävät kauas kristinuskoon. Raamatun mukaan pääsiäistä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana ja se on edelleenkin kirkollisessa kalenterissa hyvin hengellinen juhla. Pääsiäistä on todennäköisesti alettu viettämään jo niinkin kauan aikaa sitten kuin 100-luvulla. Useissa kirkoissa pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka kulminoituu pitkäperjantaihin, jonka uskotaan olevan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä.

Itse pääsiäinen alkaa historiankertomusten mukaan pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta ja sitä seuraavaa toista pääsiäispäivaä. Nämä päivät ovat pyhäpäiviä sekä Suomessa, että monissa muissa kristityissä maissa ympäri maailmaa. Pääsiäinen on edelleen joulun lisäksi yksi maailmanlaajuisesti juhlituimpia vuosittaisia juhlia.

Suomen kieleen sana ”pääsiäinen” luotiin suomen kielen isänä tunnetun Mikael Agricolan toimesta. Pääsiäinen tarkoittaakin kirjaimellisesti paastosta pääsemistä eli pääsiäispäivää edeltävän neljänkymmenen paastopäivän päättymistä. Kristinuskossa pääseminen voidaan nähdä myös synnistä pääsemiseksi, jonka uskotaan vahvasti liittyvän Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Monissa muissa kielissä kuten ruotsissa ja venäjässä taas sana pääsiäinen tulee heprean kielen sanasta ”pesah”, joka merkitsee juutalaisille Egyptin orjuudesta vapautumista.

Pääsiäinen tänä päivänä

Pääsiäinen on tänä päivänä kulttuurillisesti ja sosiaalisesti tärkeä juhla monelle suomalaiselle. Pääsiäisyön messua pidetään monissa suomalaisissa kirkoissa hyvin hengellisenä ja merkittävänä vuositapahtumana, jonne kokoontuu myös paljon ihmisiä. Kirkolliseen seremoniaan kuuluvat muun muassa ehtoollinen ja pääsiäiskynttilän sytyttäminen. Muihin ympäri Suomea järjestettäviin perinteisiin tapahtumiin kuuluvat erilaiset pääsiäisnäytelmät ja -kulkueet. Pääsiäistä juhlitaan Suomessa myös kevään alkuna ja siksi pääsiäiseen kuuluukin tänä päivänä useita keväisen luonnon heräämiseen verrattavia koristeita kuten pääsiäispuput ja narsissit.

Suomalaiset pääsiäisperinteet ovat erityisesti lasten keskuudessa hyvin suosittuja. Perinteisiin pääsiäistapoihin kuuluu muun muassa pääsiäisaterian valmistaminen, johon kuuluu mielipiteitä jakavien verimakkaran ja mämmin lisäksi lammaspaistia, pääsiäispullia, uunijuustoa ja rahkasta valmistettua pashaa. Lasten kestosuosikkeihin kuuluvat muun muassa suklaiset pääsiäismunat, suklaapuput ja muut makeiset. Pääsiäismunista monet perheet valmistavat lapsilleen myös legendaarisen pääsiäismunan metsästyksen, josta on tehty tänä päivänä versioita myös leikkimielisille aikuisille.

Pääsiäisenä kodit koristellaan pajunkissoilla, rai-ruoholla ja itse maalatuilla pääsiäismunilla. 1980-luvulta lähtien koko Suomessa yleistynyt noita- ja virpomisperinne alkaa joko pääsiäislauantaina tai palmusunnuntaina alueesta riippuen. Tuolloin innokkaat lapset noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina kulkevat virpomassa itse tehdyillä pajunkissoilla naapurialueen kodeissa saaden palkkioksi yleensä makeisia tai pieniä summia rahaa.

Vanhassa kristinuskossa pääsiäisnoitien (trullit) uskottiin olevan erityisesti kotieläimiä kiusaavia pahanhenkiä. Erityisesti pääsiäislauantaina noitia pelättiin ja pahan karkottamiseksi pääsiäiskokkojen ja muiden uskonnollisten rituaalien harjoittaminen oli yleistä. Suomessa erityisesti Pohjanmaalla poltetaan vielä tänäkin päivänä pääsiäiskokkoja aina pääsiäislauantaina. Nykyään pääsiäisnoidat ovat edelleen tärkeä osa suomalaista pääsiäiskulttuuria, mutta noidiksi pukeutuneiden pienten virpojien palkitsemisen on tarkoitus tuoda enemmänkin onnea kuin huonoa tuuria.

Posts created 18

Related Posts

Begin typing your search term above and press enter to search. Press ESC to cancel.

Back To Top